Pennun totuttaminen trimmaukseen - miksi ja miten?

Todennäköisesti koirasi turkki vaatii säännöllistä hoitoa rodusta riippumatta. Koira on pestävä vähintään turkin likaannuttua, kurakeleillä tiheämpään tahtiin. Pitkäkarvaisen riesana on takkuuntuminen ja noin puolen metsän mukaan tarttuminen. Lyhytkarvaisen riesana ovat tikkumaiset irtokarvat. Tassukarvat on siistittävä ja kynnet leikattava. Sitten on vielä erikseen ns. rodunomaiset trimmaukset. Villakoira tai snautseri ei näytä edustamaltaan rodulta automaattisesti, vaan vaatii joko omistajan panostuksen homman opetteluun tai trimmaajalle viemisen. Tekipä sitten koiran trimmauksen omistaja itse tai ammattilainen, niin se edellyttää koiran totuttamista turkinhoitoon pennusta pitäen. 

Trimmattavien rotujen kasvattajat ovat yleensä jo harjoittaneet pikkupentuja synnyinkodissa jonkin verran. Osa esimerkiksi saa ensimmäisen trimmauksen luovutusikäisenä uuteen kotiin lähtiessä. Kasvattaja saattaa myös samalla antaa neuvoja ja kehoituksen jatkaa harjoittelua kotona. Pennun hakeminen kotiin on kuitenkin niin jännä tilanne, että harvemmin sieltä mitään jää päähän, ainakaan turkinhoidollisia asioita. Kasvattajat kyllä kertaavat kysyttäessä ja yleensä myös opettavat vaikka kädestä pitäen kyseisen rodun turkin hoitoa. Olet saattanut saada myös rotuyhdistyksen trimmausoppaan pentusi papereiden mukana.

Trimmauksessa käytetään useita erilaisia välineitä. Sakset saattavat kuulostaa oudoilta, trimmauskone jopa pelottavalta. On tärkeää, että pentu tottuu näihin ääniin jo pienestä pitäen ja oppii olemaan pöydällä rauhallisesti ja rimpuilematta. Tämä on jo turvallisuuden takia aivan ehdoton vaatimus! Samasta syystä pöydältä itsenäisesti alas hyppääminen on ehdottomasti kielletty. Itse nostan koirat aina pöydälle ja pöydältä alas. Sähköisen, matalalle laskeutuvan pöydän kanssa voidaan vähän joustaa, mutta sillekin mennään ja sieltä poistutaan vain luvan kanssa.

Miten sitten aloittaa harjoittelu?

Kuten koiranpennun kanssa yleensäkin, niin edetään pennun mukaan ja hyvää vahvistaen. Jos et halua hankkia omaa trimmauspöytää, niin mikä tahansa tukeva, sopivalla työskentelykorkeudella oleva pöytä käy. Hanki alle liukuestematto tai muu luistamaton alusta. Pitävä, keikkumaton alusta tuo pennulle turvaa.

Huom! Varaa kaikki tarvittavat välineet käden ulottuville, älä jätä pentua yksin pöydälle missään tapauksessa!

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ensimmäinen harjoitus on pennun nostaminen pöydälle. Voit halutessasi lisätä jonkun sanan, esimerkiksi "trimmi" tai "pöytä". Ensimmäisellä kerralla pentu yleensä jähmettyy paikoilleen. Kun ensihämmästys alkaa hälvetä, voit palkata pentua kehumalla rauhallisesti tai namilla. Lelu ei ole tähän tilanteeseen paras palkka. Pöydällä ei koskaan leikitä - ei leluilla eikä trimmausvälineillä. 

Vielä ei tarvitse seisoa paikoillaan eikä tehdä mitään muutakaan, vaan ensimmäinen harjoitus voi päättyä tähän. Kun pentu osoittaa halua liikkua pöydällä voit antaa sen opetella pöydän rajoja itse. Pidä kuitenkin huolta, ettei pentu pääse putoamaan! Pelottoman ja vauhdikkaan pennun kanssa voi lähteä jo harjoittelemaan rauhoittumista. Enimmät höyryt olisi hyvä päästellä ennen harjoittelua. Palkkaa vilkas pentu välittömästi, kun se pysähtyy edes sekunnin ajaksi. Vahvista rauhoittumista - älä liikettä.

Alkuun harjoitukset ovat siis hyvin nopeita. Toistoja voi olla useampia. Pidennä aikaa pennun edistymisen mukaan. Voit opettaa trimmausvälineet erikseen pennulle. Käynnistä trimmauskone ja sammuta se kun pentu ei osoita pelkoa tai isompaa kiinnostusta. Kliksuttele saksilla pennun ympärillä tai kuopsuttele pohjavillaa veitsellä ohimennen. Otollisin on juuri nukahtamaisillaan oleva pentu.