Moni on tästä kisakunnosta kysellyt, joten ajattelin ottaa teidät mukaan näin blogin kautta, kun alamme talven jälkeen treenata omalle koirallemme ns. kisakuntoa. Täytyy muistaa, että lähtötasot ovat hieman erilaiset jokaisella koiralla. Myös tavoitteet ovat erilaisia. Tässä esimerkkikoirana on perusterve suursnautseriuros iältään 2v3kk. Tämän vuoden (2020) puolella ei olla peruslenkkeilyn lisäksi tehty satunnaisia esineruutuja enempää. Tavoite on osallistuminen valjakkokisoissa DS1-luokkaan, joka tarkoittaa yhden koiran kärryluokkaa (kickbike). Luokkalyhenteet selityksineen löydät VUL:in sivuilta:
https://www.vul.fi/kilpailutoiminta/ilmoittautuminen-kilpailuun/luokkalyhenteet/Aika on löyhästi "alkusyksy" (isännän asettama). Nyt sitten täytyy muistaa, että meidän treeniaikataulut ovat meille sopivia - melko löyhiä ja rentoja. Kun treenataan koiraa ihan huipulla, niin toki moni asia muuttuu. Lisäksi tämä meidän esimerkkikoira treenaa myös muita lajeja ja niissäkin on kisatavoitteita. Aikaa täytyy siis riittää muuhunkin ja palautumiset suunniteltava järkevästi eri treenien väleihin. Asiaa kuitenkin helpottaa se, että käytettävissä on kaksi aikuista ihmistä eli apuohjaajan käyttö on mahdollista lähes aina.
No mitkä ovat sitten ne ihan ensimmäiset asiat, mitä otetaan huomioon? Tässä kaksi tärkeintä:
1) Ensimmäinen asia on terveys. Jos koiralla on ollut jotain vaikkapa antibioottikuurin vaativaa, niin hoidetaan nämä ensin alta pois. Sama jos treenikaudella tulee jotain lääkitystä tms vaativaa, niin koira lepoon ja jatketaan sen jälkeen ts. aloitetaan alusta.
2) Toisena tulee ruokinta. Tässä on varmasti eri tapoja ja mieltymyksiä, mutta meillä tehdään niin, että koiran perusruokinta on pyritty saamaan alusta asti hyvälle tolalle, joten treenikaudella ei tarvitse tehdä isompaa muutosta. Kun kyse on ns. keskipitkästä voimalajista, niin lisäämällä hyvään perusruokintaan tiettyjä aineita, kuten hiilihydraatteja, niin sillä pötkii jo pitkälle. Lisäenergiaa ei kuitenkaan tarvita lepopäivinä, vaan ruokinnan lisät voi suunnitella treenien mukaan. Ruokinnasta tarkastetaan myös omega3-rasvahappojen, kalsiumin, magnesiumin, sinkin, B-, C- sekä E-vitamiinin saanti.
Palautusjuomat ja -jauheet ovat ihan kätevä apu palautumiseen. Meillä näitä käytetään erityisen rasittavan treenin/kisan jälkeen, ei siis joka kerta. Jauhepussi on kuitenkin hyvä pitää treenikassissa tai autossa mukana jos jostain syystä koiran palautuminen sitä vaatiikin, esim. muuttuneen sään takia takia tulikin suunniteltua raskaampi treeni.
3) Muita huomioitavia asioita:-pidä koiran kynnet lyhyenä ja tarkkaile anturoiden kuntoa! Vetolajeissa tossut ovat ihan asiallinen apu. Mieti myös alustoja, joilla koira joutuu juoksemaan.
-muista myös tarkistaa koiran varusteet ennen treenikauden alkua. Ovatko valjaat edelleen sopivat ja ehjät? Toimivatko lukot ja kiinnitykset moitteettomasti? Näkyykö vetoliinoissa rispaantumia?
-viimeistään nyt olisi myös hyvä antaa ammattilaisen hieroa koira läpi. Säännöllinen hieronta treenikaudella auttaa parantamaan lihaskuntoa sekä nopeuttaa palautumista! Hoidettu lihas on myös vähemmän altis revähdyksille yms.
-sinä itse/ohjaaja! Nyt olisi aika myös ihmisen alkaa kohottamaan kuntoa sekä tarkistaa/huoltaa omatkin varusteet.
Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, niin ei muuta kun suunnittelemaan ensimmäistä kunnonkohotustreeniä! Meillä se on kickbikelenkki, mutta yhtä hyvin se voi olla juoksu- tai pyörälenkki. Ne onnekkaat, joilla on lunta, pääsevät viilettämään suksilla ja kelkoilla.
*
Vinkki* Hyödynnä esim. älykelloa ja kirjaa ainakin tärkeimmät tiedot (aika, keskinopeus, huippunopeus, matka) ylös. Erillinen treenipäiväkirja on loistava apu: kaikki tiedot löytyvät yhdestä paikasta ja siten myös tulosten tarkastelu on helpompaa. Kirjaa ylös myös koirassa havaitsemasi asiat/muutokset.
(jatkuu lähitulevaisuudessa osassa 2) 
